Rastivarsojen hakupalvelu
> Yleistä
> Yhteystiedot
> Liity jäseneksi
> Kerho
> Asut ja varusteet
> Tiedotus
> Kisoihin ilmoittautuminen
> Irma
> Harjoittelu
> Valmennus
> HIPPO-suunnistuskoulu
> Pyöräsuunnistus
> Orimattilan Iltarastit
> Reittihärvelit
> Kartat
> Järjestämämme kilpailut
> Kuvat
> Suunnistuslinkkejä

2019 Lasten aluekuppi
Uutiset
Orimattila TrailRun
Heiska ylivoimainen miehissä
Muokattu:24.10.2021 >>Lue
Seuran mestaruusyö 13.10
RaVa yömestaruus suunnistettiin Ampumaradalla 13.10.2021
Muokattu:19.10.2021 >>Lue
Halikko-viesti 2021
Kauden päätösviesti Halikko suunnistettiin 10.10 Salossa.
Muokattu:14.10.2021 >>Lue

Heikki Lario 
 

MUISTELUS RASTIVARSAT RY:N TAIPALEELTA

 
 
Esitys 30.11.2003 seuran syyskokouksessa, samassa tilaisuudessa jaettiin tunnustuksia ja juotiin seuran 25-vuotisjuhlakahvit. 
 
KIITOKSET 
 
Merkkien saajien puolesta kiitän organisaatioita, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että meille on myönnetty tunnustus tekemästämme työstä suunnistuksen hyväksi. Kiitossanoiksi käytän Rautamäen suuren pojan Eskolan Mikon sanoja, joita hän käytti kymmenkunta vuotta sitten Suunnistusliiton vuosikokouksessa saadessaan vuoden nuoriso-ohjaajan palkinnon.  
 
Mikko seisoi lavalla vieressään muut palkitut mm. vuoden miessuunnistaja, vuoden naissuunnistaja, molemmat MM-kärkeä, vuoden aikuisvalmentaja, vuoden tiedottaja, taisi olla TV1:stä, kaikilla hopealta kiiltävät jalalliset lautaset sylissään, niin suuret, että niissä voisi vauvan kylvettää - ainakin keskosen. Mikko otti sanan haltuunsa ja joukon nuorimpana kiitti liittoa kaikkien puolesta sanoin, jotka olivat hiukan erikoisia Orimattilan kulttuurin kasvatilta. Mutta muistin, että Mikko oli ollut yli kymmenen vuotta Tampereella ja saanut vaikutteita manselaisesta lätkäuhosta. Tänä päivänä mekin olemme valmiit käyttämään samoja sanoja, taitaa olla Jari Sarasvuon vaikutusta. En enempää esileikittele vaan kakaisen nyt ulos kiitosanat: olemme hyvin ansainneet palkintomme. Kiitos! 
 
 
MUISTELUA 
 
Minua on myös pyydetty muistelemaan seuran neljännesvuosisatataivalta. Varoitan, että kuulijasta historiikki voi tuntua pölyiseltä ja kuivalta. Kotoa annettiin evästystä, että jokaiseen esitykseen kuuluu vähintään kaksi kaskua, hautajaispuheeseen riittää tosin yksi. Sanotaan myös, että kalvoton mies on kelvoton. Kovin paksua kalvonippua en kuitenkaan varannut mukaani. Esitän ne sitten kun muu asia loppuu.  
 
Ajattelin aluksi käsitellä puheenjohtajakysymystä. Seuralla on hyvä puheenjohtajaonni. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Eero Viirola. Nyt jo edesmennyt, valitettavasti menetimme hyvän tilintarkastajan ja kunniapuheenjohtajan. Eero ehti tehdä eläissään erittäin suuren työmäärän. Vaikka hän veti melko matalaa profiilia, teki hän myös seurassamme suuren työpanoksen. Oli piirinmestaruuskilpailujen ja kansallisten vastuullisena johtajana 9 kertaa ja sitten koko Fin5:n pääpomo. Ennen kaikkea Eero sai mukaansa toimintaan muita. Jo seuran synnytysprosessissa on nähtävissä se määrätietoisuus ja tehokkuus, jolla Eero lähti viemään asioita eteenpäin.  
 
Seuran ensimmäinen yhteinen tapahtuma oli perustamiskokous joulukuun 3. päivä vuonna 1978 Virkkeen tehtaalla. Uusi vaikuttava tehdasympäristö, jossa juotiin aluksi hyvät kahvit, sitten Paavo Lahtinen, Jymyn suunnistusjaoston puheenjohtaja, avasi tapahtuman ja ilmoitti, että edellisenä iltana olikin jo perustettu uusi suunnistusseura ja että läsnäolijat voivat liittyä mukaan. Seuran nimi on vielä ilmassa ja kokous voi päättää siitä. Totesin silloin mielessäni, että kaikki on varmistettu. Mitään äänestystä siitä, perustetaanko seura vai jatketaanko Jymyssä, ei tule. Läsnäolijoiden mielenkiinto kohdistuu nimivaihtoehtoihin.  
 
Itsekin vanhana jymyläisenä päätin keskittyä nimikysymykseen. Eräänä nimiehdokkaana annettiin Rastikolmio. Perusteena olivat alustavat lupaukset siitä, että kolmen kunnan suunnistajat liittyisivät yhteen. Moni päätteli tai arvasi, etteivät Artjärven ja Myrskylän suunnistajat lähde mukaan ja nimeltäkin olisi silloin pohja poissa. Niin kokous äänesti Rastivarsat nimeksi. Olen jäävi arvostelemaan, onko nimi hyvä, kehuja olen kuullut.  
 
Tänään kuusikulmiokaan ei taida olla riittävän monisakarainen kuvio kuvaamaan edustettujen kuntien lukua. 25 henkilöä, lähinnä Jymystä, liittyi heti mukaan jäsenistöön. Voidaan hyvin sanoa, että kunniakkaan Jymyn suunnistusjaosto muutti nimeään ja otti täyden taloudellisen vastuun toiminnastaan. Jymyn johto hyväksyi asian eikä pannut kapaloita rattaisiin. Suunnistusliiton aikoinaan Jymylle myöntämät karttaoikeudet saatiin uuden seuran käyttöön korvauksetta. 
 
Virkkeen ruokala ja saunaosasto altaineen tuli sittemmin hyvin tutuksi varsoille, firman toimitusjohtaja Seppo Hyyppä liittyi mukaan ja on maksanut jäsenmaksunsa vaimoineen ainakin viisitoista vuotta, vaikkei itse tainnut isommin suunnistaa.  
 
Kiintorastiston rakentaminen Ämmänäyräälle tapahtui ripeästi ja jo toukokuun 16. päivä avattiin rastisto näyttävästi. Mutkattomat soitti tapahtumassa ja Eki Jantunen lauloi muutaman kappaleen. Matkapusero ja suunnistuspaita suunniteltiin seuralle. Molemmissa vihreä pohja, puserossa mustat hihat, paidassa musta raita valkealla pohjalla rinnan poikki. Talkootyöt aloitettiin myös ripeästi. Metsänraivauksessa Virkkeen ympäristössä oli mukana 14 varsaa. Lahden Seudun Karjalaisille järjestettiin mestaruuskilpailut suunnistuksessa, ratamestarina kukas muu kuin Markku Hämäläinen. Urheilutalon ympäristöstä tehtiin kartta 1:5000, jolla järjestettiin VIP-kisa lokakuussa. 
 
Vuoden 1980 syyskokouksessa Virkkeellä oli mukana 44 jäsentä, musiikkia oli taas mukana yhtenä ohjelmanumerona. Tilaisuus taisi vastata nykyistä pikkujoulua. Saman vuoden tammikuussa oli järjestetty ensimmäiset piirinmestaruuskilpailut, kilpailut sujuivat hyvin niin kuin kaikki myöhemmätkin kisat vuosien varrella. On järjestetty 39 AM-, kansallista tai SM- kisaa, osa kaksipäiväisiä, eikä yhtään mitätöintiin johtanutta rasti- tai muuta järjestelyvirhettä. 
 
Vuonna 1981 Jorma Hämäläinen teki kartan Salusjärveltä. Ensimmäinen piirinmestaruus sarjassa H21 saatiin viestissä joukkueella Markku, Jorma ja Timo Hämäläinen sekä Juha Viirola. Vuonna 1983 tehtiin kartta Niinikoskelta. Hämäläiset olivat asialla, Markku teki maastotyön, Jorma piirsi puhtaaksi. Ostettiin myös LS-37:lta 2000 karttaa Luhtikylästä Tuorakka-Herrala-alueelta, jolla seuraavana vuonna järjestettiin kartalla kansalliset Luhtikylän koululla. Hirmuinen ukkoskuuro haittasi hiukan tunnelmaa. Kauden toiminnasta palkittiin mm. Henna Raita innokkaana oravapolkulaisena. Hennan perhe muutti sittemmin Lahteen ja Henna itse kiinnostui pujottelusta, jossa on edelleen maajoukkuetasoa. 
 
Vuonna 1985 Jukolaan ilmoitettiin jo 3 joukkuetta. FIN5 -suunnistusviikon pääpaikka oli Orimattilassa. Koko Suunnistusviikon järjestelyjä johti Eero Viirola, Rastivarsat järjesti viimeisen päivän kilpailun Viljaniemen Juholassa. Kilpailijoita oli lähes 3000. Osakilpailun vastuullisena johtajana toimi Jorma Hämäläinen, ratamestarina Heikki Lario. Kilpailu televisioitiin, Pekka Oksala selosti asiantuntevaan tapaansa. Projektissa oli YLE:stä mukana kaikkiaan lähes viisikymmentä henkilöä. Ei ihme, että kustannuspaineessa TV jättää suunnistuskisat melko vähälle huomiolle. Etukäteissuunnitteluvaiheessa käytiin maastossa monessa pisteessä tutkailemassa kamerojen paikkoja, Pekka Oksala on paljon ketterämpi kiipeämään mäkiä kuin kiloista uskoisi. 
 
1986 syksyllä oli uutena asiana vaellusretki Kolille. Korttelikartta päätettiin tehdä, Reijo Käkelä teki maastotyön ja piirsi puhtaaksi. Kalliojärven ja Ampumaradan kartat saatiin myös painokuntoon. Vuoden 1987 lopulla Eero Viirola ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta, hänet valittiin sittemmin kunniapuheenjohtajaksi.  
 
Alkoi Veli-Matti Onnelan puheenjohtajuuskausi. Joulukuusitalkoot alkoivat lupaavasti. Jatko on edelleen parantunut - pysyvät arvot ovat kunniassa, me keräämme rahaa nuorisotoimintaan. Risto Orava on vetänyt hienosti hommaa, Jouni Mattilan ladot ja muu työ on pidettävä muistissa esimerkillisinä. Lahden tori on vakiintunut tärkeäksi myyntipisteeksi, jopa pysyviä asiakassuhteita on kehittynyt. Diplomi kuusenmyyjiä on nimetty jo puoli tusinaa. Paikallisradiokin noteeraa myyntipisteen lähes joka vuosi. 
 
Vuonna 1988 liityttiin mukaan pelastuspalvelutoimintaan. Unisys-yhtiölle järjestettiin kilpailu Salusjärvellä ratamestarina Kalevi Kaija. 10-vuotisjuhla järjestettiin, Suunnistusliitto ja piiri oli myöntänyt 12 merkkiä tai levykettä. 
 
1990 järjestettiin ns. Testikilpailut Kuivannolla, osanottajia 1400. Kartta oli Reijo Käkelän tekemä. Kilpailunjohtajana Jorma Hämäläinen, ratamestariryhmänä Heikki Lario, Matti Laitinen ja Markku Hämäläinen. Samana vuonna tämän esittäjä valittiin piirin suunnistusjaoston pj:n tehtävään. Hän myös avasi seuran SM-mitalitilin yössä Joensuussa sarjassa H55. Seuran mitalitili on sen jälkeen täydentynyt myös nuorempien varsojen toimesta. 
 
Vuonna 1991 Seuralehti alkoi taas ilmestyä päätoimittajana Esa Orava. Lehden nimi oli tuolloin Anakoo. Harjoitusleiri Pohjois-Norjaan ensi kertaa. Midnattsolgaloppen antoi palkintosijan ainakin Matti Näverille sarjassa Herrer 15-16. Tauno Backman kunnostautui erinomaisena puuronkeittäjänä ja aamun unilukkarina. 
 
1993 tilattiin uusi reaaliaikainen ATK-ohjelma, jonka avulla maaliin juoksevan kilpailijan aika ja sijoitus sarjassaan näkyy selostajan monitorista ja kuuluu kohti kaiuttimista. Latusuunnistuksen AM:n junaili Make Hämäläinen Joopi Wallinin kanssa. Jukolan Viestissä Paimiossa oli mukana 6 joukkuetta. Ykkösjoukkue menestyi hienosti päästen Hiidenkivelle pokkaamaan palkinnot sijoituksellaan 21. Uudet toppa- ja tuulipuvut saapuivat. Puku ainakin erottuu hyvin suurestakin joukosta. 
 
Seuralehden uudeksi päätoimittajaksi tuli Mikko Juhola. Samalla nimi muuttui Rastiväliksi. Orimattilan Seudun jakotalkoot viikottain jatkuivat. Pekka Raunio kiitti jakoalueiden vastaavia lehdessä hyvin hoidetusta hommasta. 
 
Vuonna 1994 alusta vahvistui Hollolan-Hennalan epävirallinen alaosasto, myös Jari Lehtonen liittyi silloin seuraan. Hänestä on tullut Lahden Suunnistusalueen ykkössuunnistaja. Oravapolkukoulun ohjelman selosti lehdessä näyttävästi Jouni Tourunen. Avajaistilaisuudessa Virkkeellä itse Juha Mieto hiihti kilpaa miehenkokoisen oravan kanssa. Puvun sisältä paljastui sittemmin kaikkien oravien äiti Raunion Pekka. Suomen mestaruuskilpailut SM2 (sarjat 35-vuotiaat ja vanhemmat) järjestettiin Tuuliharjasta käsin. Kaksipäiväisissä kisoissa oli 1400 osanottajaa. Vastuullisena kilpailunjohtajana toimi Jorma Hämäläinen, ratamestarina Matti Laitinen.  
 
Vuonna 1995 toteutettiin uusi talkoomuoto entisten lisäksi; ilmakuvausmerkkien sijoittelu maastoon. Suunnistajien kartanlukutaitoa hyödynnettiin uudella tavalla. Oravapolkukoulussa oli osanottajia 80-100! Päättäjäiskisassa oli 44 osanottajaa. Kolin retki oli taas lokakuussa, mukana oli 50 osallistujaa. SM mitalitili lisääntyi: Markku Hämäläinen, Jorma Hämäläinen ja Teuvo Laatunen saivat SM-viestihopea sarjassa H35. Yöllä sai Teuvo SM-hopeaa ja Markku SM-pronssia. Seuralehden päätoimittajaksi tuli Jouni Tourunen. Kouluprojekti alkoi Markku Toivosen johdolla. Suunnistusopetusta käytiin antamassa 12:lla koululla, 12 eri varsaa hoiti hommat.  
 
Vuonna 1996 Lars Stenstrand teki Hiihtokeskuksen ja Jursalan karttaa sekä Kankaanmäki-Tietävälää. SM-mitalitili lisääntyi: Markku Hämäläinen sai SM-yöhopeaa, Jorma Hämäläinen, Henry Nyberg ja Teuvo Laatunen SM-viestipronssia. Hollolan palomies Mika Tervala liittyi seuraan ja alkoi kerätä arvokisamitaleita seuran tiliin. Mikan imussa seuraan liittyi tukku eräitä muitakin H21-sarjalaisia lähiseuduilta. Kolin matka keräsi taas oravia ja vanhempia. 
 
1997 järjestettiin taas valmennusretki Norjaan, 31 henkilöä mukana, osittain muista seuroista. Markku Hämäläinen junaili matkan. SM-mitaleita saatiin taas seuraan. Jorma Hämäläinen yö-SM-hopeaa ja Henry Nyberg yö-SM-pronssia. Pyöräsuunnistuksessa sai Mika Tervala SM-pronssia sarjassa H21. AM-kisat järjestettiin Jursalassa Mikko Juholan johdolla, ratamestarina Esko Eskola, Lars Srenstrand teki kartan. 
 
Arto Henttonen alkoi vuonna 1998 taittaa seuralehteä jatkaen näin Esa Oravan monivuotista työtä. Jouni Tourunen toimii edelleen päätoimittajana. Hiihtosuunnistuksessa järjestettiin Heinämaan seurantalolta käsin kaksipäiväiset kansalliset ja AM-kilpailut. Kilpailunjohtajana toimi Jorma Hämäläinen, ratamestarina Markku Hämäläinen. Ennen kilpailua lumi pyrki sulamaan tyystin pois kuusikoista, kolaamalla siirrettiin pelloilta lunta urille. Muutamaa päivää ennen kisaa tuli sentään taivaalta lunta vaaksan verran. Heinämaalla järjestettiin myös koululaisten mestaruuskilpailu, osanottajia 36. 20-vuotistapahtuma järjestettiin puistosuunnistuksena. Oravapolkuleiri järjestettiin Asikkalassa lokakuun alussa, leirillä mukana 24. Oravapolulla oli 22 tapahtumaa, keskimäärin 27 paikalla. SM-hopeaa sai Mika Tervala pyöräsuunnistuksessa, joukkue Pentti Rautavuo, Paavo Inkinen ja Matti Railimo otti SM viestihopeaa sarjassa H50. Seuran 20-vuotisuhlakokouksessa palkittiin erilaisin merkein 29 varsaa sekä Orimattilan Osuuspankki Suunnistusliiton plaketilla.  
 
Vuonna 1999 järjestettiin uunituoreella Tuhkurinjärven kartalla AM-pikamatka. Kartan oli tehnyt Sergei Sibilev. Kartta on tarkkuudessaan huippuluokkaa ja on sopinut kuntosuunnistuksiin sen jälkeen erinomaisesti, rastipisteitä riittää. Ratamestarina toimi Jouni Wallin, kilpailunjohtajana Juha Suomela, joka ratkaisi kilpailukeskusvalinnan kesannoimalla oman peltonsa kilpailukäyttöön. Ampumasuunnistuksen SM-kilpailuun annettiin järjestelyapua Orimattilan Reserviläisille, mm. kartta ja ratamestarityö kokonaisuudessaan kaksipäiväisiin kisoihin. Kaija Dahlman otti SM-kultaa pika- sekä normaalimatkalla sarjassa D50, vävypoika Mika Tervala pyöräsuunnistuksen kultaa sarjassa H21 eli pääsarjassa. Markku Hämäläinen junaili taas kilpailu- ja valmennusmatkan Norjaan, mukana oli 55 henkilöä. Koululaissuunnistukset järjestettiin, Kolin retkellä oli mukana 51 henkilöä. Oravapolulla oli kesän aikana 582 osanottoa, päättäjäisissä 63. 
 
Vuonna 2000 saatiin taas vaihteeksi kovimman tason vastuuta SM-viestien järjestämiseksi 35-vuotisten ja sitä vanhempien osalta. Osanottajia noin 1300. Kilpailun johtajana toimi Jorma Hämäläinen ja ratamestarina Matti Laitinen, joka nykyisin keskittyy IHR:n ja alueen nuorisoasioihin Heinolasta käsin. Kilpailut olivat erittäin suunnistukselliset. Maasto on unelmamaastoa suunnistusmielessä. Tämän ovat todenneet myös maailmanmestarit Minna Kauppi ja Pasi Ikonen, jotka ovat käyneet harjoittelemassa siellä. Pyöräsuunnistuksessa järjestettiin AM-kisa Markku Hämäläisen johdolla, ratamestarina Mika Tervala, joka tekee myös SM-mitali- ja WCup-menestystekoja. Seuralehden päätoimittajana aloittaa Mervi Suni.  
 
Vuonna 2001 pidettiin kansalliset Sammaliston Kyröllä. Kilpailua johti Markku Toivonen, ratamestarina Pentti Rautavuo. AM-pitkä Sammaliston kartalla, nyt Heimo Riihelän lähellä. Kilpailua johti Matti Lankinen, ratamestarina Heikki Lario. Seuran itäiset suunnistajat auttoivat tehokkaasti hajontaratojen karttojen painotyössä. Koululaissuunnistuksessa mukana 129 ilmoittautunetta. Norjan 7. matka taas tehtiin Markku Hämäläisen ja Heikki Jokisen junailemina. Mika Tervala voittaa pyöräsuunnistuksen maailmankupin WorldCupin, mukana 22 maata! 
 
Vuoden 2002 näkyvin asia taitaa olla talvi- ja kevät-syyskauden matkatakki, joka tumman-keskisinisenä sulautuu massaan erilailla kun kesäinen kelta-valko-vihreä asu. Anni Suomela aloittaa seuralehden päätoimittajakauden.  
 
Seuraava AM-kilpailulaji oli latusuunnistus, jonka Markku Hämäläinen junaili kotitanhuviltaan Tietävälän metsiin maaliskuussa 2003. Kansalliset järjestettiin Tuuliharjan pohjoispuolella Aaltosen tontilla. Lisäväriä maailmanmenoon antoi läheisyydessä aikaisemmin palaneen strutsiravintolan mustunut hirsikehikko ja sen entinen hoitaja. Kilpailua johti Heikki Jokinen, ratamestarina Jouni Wallin, lasten radat laati Jouni Tourunen. Kartta hyvää Sergei-tasoa, Lars Stenstrand ajantasaisti lasten ratojen kartta alueen. 
 
Nyt minulta taitaa loppua todellinen asia, joten ryhdyn tukeutumaan kalvojen käyttöön. Hyvän konsulttiohjeen mukaanhan sanotaan Lontoon kielellä yliolanheittimen käytöstä: juse overhead, if you have nothing in your head. Puun kasvu alkaa pienestä taimesta, kehittyy aluksi hitaasti. Samoin on rastivarsojen saama vuosittainen SM- ja MM-tason mitalisaalis kasvanut kuin metsän puu. Mitaleille on päässyt 14 varsaa. Yösuunnistus on tuloksekkain laji: 10 mitalia. Varsinainen yökyöpeliseura.  
 
Näitten vuosien yhteenvetona voisin todeta, että hyvin on mennyt. Esitykseni alussa mainitsin, että seuralla on hyvä puheenjohtajaonni. Veli-Matti Onnelan ansiomerkkianomuksessa mainitaan muun muassa, että hän on johtanut joukkoja edestä. Koska hän on ollut hyvin paljon mukana kaikissa toiminnoissa, on seuran väki hänelle tuttu ja hän väelle tuttu. Motivaatiotaso seurassa on säilynyt korkealla. Seurasta ei ole lähtenyt tiettävästi yhtään henkilöä ovet paukkuen. Ehkä jotakuta komentamaan tottunutta epäillään. Kaikkein tärkein asia puheenjohtajalle onkin mielestäni innoituksen ylläpitäminen seuraväessä.  
 
Paljain käsin johtaminen on taitolaji, jos mikä. Kun katsoo Maken valmennuspalstaa vuosien aikana, tulee pakostakin johtopäätökseen, että hänen motivaationsa on seurajohdon erityisessä suojeluksessa. Ja monet muut osaltaan vastuullisia ja aikaa vieviä tehtäviä hoitaneet miehet ja naiset ovat saaneet sisäisen tyydytyksen ja johdon kannustuksen sekä kiitoksen. Se, että he ovat viihtyneet joukossamme, on paras kiitos ja tunnustus seuran johdolle. 

Päivitetty: 28.4.2004
- © Rastivarsat ry -


Tilaa tästä
Tuet Rastivarsoja