Rastivarsojen hakupalvelu
> Yleistä
> Yhteystiedot
> Liity jäseneksi
> Kerho
> Asut ja varusteet
> Tiedotus
> Kisoihin ilmoittautuminen
> Irma
> Harjoittelu
> Valmennus
> HIPPO-suunnistuskoulu
> Pyöräsuunnistus
> Orimattilan Iltarastit
> Reittihärvelit
> Kartat
> Järjestämämme kilpailut
> Kuvat
> Suunnistuslinkkejä

2019 Lasten aluekuppi
Uutiset
Orimattila TrailRun
Heiska ylivoimainen miehissä
Muokattu:24.10.2021 >>Lue
Seuran mestaruusyö 13.10
RaVa yömestaruus suunnistettiin Ampumaradalla 13.10.2021
Muokattu:19.10.2021 >>Lue
Halikko-viesti 2021
Kauden päätösviesti Halikko suunnistettiin 10.10 Salossa.
Muokattu:14.10.2021 >>Lue

Antti Lepola 
 

SUUNNISTUKSEN MARKKINOINNISTA

 
 
Suunnistuksen markkinoinnista kuultiin alustuksia ja keskusteltiin SSL:n, KangSK:n ja e-Coachin järjestämässä seminaarissa 10.1.2004 Kangasalla.  
 
Ketä suunnistajat ovat 
 
Puuhamies Marko Vapa totesi, että suunnistus näkyy huonosti julkisuudessa. Monella on käsitys, että suunnistajat ovat ”maalta kotoisin tai metsän kanssa aina tekemisissä”.  
 
Aktiivisuunnistajat ovat erityinen joukko, joka voi kiinnostaa tiettyjen tuotteiden markkinoijia. Marko oli tehnyt kyselyn kahden suunnistusseuran jäsenistöstä. Taustalta löytyi: korkeakoulu tai AMK 84 %, tekniikka 43 %, esimiesasema 37 %, liikunta/terveys 28 %, jatkokoulutus/tutkija 28 %, metsä/ympäristö 21 % jne. Tutkimustaan Marko oli käyttänyt seuransa tapahtumien markkinoinnissa ja yhteistyökumppanuuksien rakentamisessa. 
 
Suunnistus ja sponsorointi 
 
Liiton toimitusjohtaja Mikko Salonen heitti haasteeksi väittämät: ”Suunnistus on mahdoton laji myydä ja markkinoida. Suunnistus ei näy medioissa. Suunnistus ei kiinnosta yhteistyökumppaneita. Suunnistuksessa ei ole mitään sponsoroimisen arvoista.” 
 
Näinkään ei välttämättä ole. Suunnistuksen harrastajamäärät ovat kasvussa: aktiivisuunnistajia on 60000. Lisäys on viimeisen neljän vuoden aikana ollut 16 000. Suunnistusharrastuksen haluaisi aloittaa 23 000 suomalaista, jos vain tapahtumapaikat olisivat lähempänä kaupunkeja. 
 
Suunnistus on perhekeskeinen urheilulaji. Suunnistajat ovat vahva, ostovoimainen kohderyhmä: Suunnistajat käyttävät vuodessa keskimäärin 750 € liikuntaharrastukseensa, kun muiden lajien keskiarvo on vain 350 €/vuosi. 
 
Suunnistuksessa on noin 200 kilpailutapahtumaa ja yli 120 000 kilpailusuoritusta vuodessa. Kuntosuunnistustapahtumia on yli 3 000 ja lähes 300 000 kuntosuunnistussuoritusta vuodessa. Suunnistuksen tukeutuu arvoissaan seuratoimintaan, lähiympäristöön, perheeseen, avoimuuteen ja seurojen ym. tahojen yhteistyöhön. 
 
Parhaat urheilusponsoroinnin kohteet suunnistuksessa ovat: Tapahtumat; esim. MM-kilpailut, Jukolan Viesti, rastiviikot, Henkilöt; esim. Pasi Ikonen, Jani Lakanen ja Liisa Anttila, Ryhmät; esim. naisten MM ryhmä. Yritykset hakevat sponsoroinnin kohteelta aitoja sisältöjä. Arvojen ja mielikuvan tulee käydä yksiin. Yrityksen tulee voida hyödyntää sponsorointi kaupallisesti. 
 
Keskusteltiin siitä voisiko olutyhtiö toimia suunnistuksen sponsorina? Kädennostoäänestyksen mukaan n. 80 % oli sitä mieltä, että kyllä. Arvoristiriita olisi mahdollinen. Muistutettiin, että liitto on mukana Puhu ja Puutu –hankkeessa. Ainakaan tupakan tai kovan alkoholin mainonta ei sovellu suunnistukseen. Toisaalta olutfirmoilla on myös alkoholittomia tuotteita. Perinteinen kisapilsnerikin, ykkösolut, mainittiin. 
 
Tampereen Iltarastien tuotteistaminen 
 
KangasalaSK:n Jukka ”Humu” Heikkinen kertoi mitä Tampereen Iltarastit (järjestäjinä TP, EE, Koo Vee ja KangSK) tarjoavat, miten hommaa pyöritetään ja miten osanottajamäärää on kasvatettu 40 % viime vuosina. 
 
Iltarastit Tampereen seudulla aloitettiin 1978. Vuosittaiset kävijämäärät olivat 1980-90-luvulla tapahtumaa kohden 210 – 290 (vuodessa 6 000 – 8 000). Viime kesänä (2003) osallistujamäärässä päästiin 11 000:een (eli 390/tapahtuma). Isoimmat kävijämäärät ovat aina silloin, kun rastit järjestetään lähellä kaupunkia. Parhaimmillaan osallistujia on 600-700. 
 
Osanottajamäärän kasvun takaa löytyy muutamia tekijöitä: Emit-järjestelmä ja internet (www.iltarastit.com) otettiin käyttöön. Seuroja tuli kaksi lisää: hyviä maastoja ja enemmän puuhaajia. Homman perusteisiin paneuduttiin tosissaan. 
 
Tärkein asia Iltarasteissa on kartta. Tuotteen on oltava hyvälaatuinen ja ajan tasalla, radat ja määritteet (myös sanallisesti) valmiina. Ratamestarit päivittävät kartoilla tapahtuneet isoimmat muutokset ennen tapahtumaa. Päivitykset ja radat lähetetään paperiluonnoksena firmalle, joka piirtää ne puhtaaksi OCAD:illä. Toinen firma tulostaa kartat tiedostoista. Tulostus tehdään yleensä edellisenä perjantaina, kun tapahtuma on maanantaina. Iltarastien tulostekarttojen laatu kelpaa kilpailuihin. Tiedotuksessa on jokavuotinen ohjelmalehtinen, Aamulehti (tuloksia ja valokuvia) sekä tärkeimpänä informaatio- ja markkinointikanavana nettisivut: ”insinöörimiehet seuraavat niitä, näyttävät työkavereilleen ja vaimoilleen ja taas saadaan lisää harrastajia”. 
 
Iltarasteilla kaikki on standardoitu, kuten opastus ja kaikki toimintapisteet, jopa pysäköinninohjaajien lätkät ja liivit. Keskeiset toiminnot ovat näköyhteydellä: P-alue, kartanmyyntipiste (teltta), lähtö, maali, letunmyyntipiste. Suunnistajat saavat maalissa tulosliuskan, jossa rastiväliajat. Iltarasteilla on oma asuntovaunusta tehty kilpailutoimisto, jossa tietokoneet, UPS ja aggregaatti. Tietokoneita (Pirilän ohjelma) hommaan tarvitaan 2-4 kpl. Tammikuussa pidetään järjestäjille koulutustilaisuus. Yhden tapahtuman järjestämisessä tarvitaan vähintään 10 henkeä. 
 
”Mitä hyvää seuran kannalta Iltarastien järjestämisessä on: Opitaan kilpailun järjestäjän toimia. Ei tarvitse tehdä ulkopuolisia talkootöitä, vaan saa olla lajin parissa.” 
 
Näkökulmia suunnistuksen kaupallistumiseen 
 
Jukka Westerlund kertoi suunnistuskaupan historiasta ja markkinoista, 2 000 suunnistuskisan kokemuksella. Suunnistustarvikkeiden valmistus ja myynti on erikoistoimintaa, jota ns. Isot maailmanmerkit ovat yrittäneet, mutta tuotteet eivät ole olleet toimivia. Kotimaisuusaste on melko suuri. Myyntipalvelut kotimaisissa kisoissa ovat tulleet varmemmiksi, kilpailuakin on. 
 
Suunnistuskisoista Jukalla oli painavia mielipiteitä: Itse kilpailun on oltava hyvä. Koettavaa ja kerrottavaa pitää olla. Kisoja on markkinoitava täysillä. Kisoja on kehitettävä koko ajan, ja se on seuran tehtävä. Omaa tuotetta (suunnistuskilpailu) on hoidettava hyvin; ei hypitä ja pompita niin, että joka vuosi on ihan erilainen ja eri aikaan. Lähtökohtana tulee olla, että ainakin kaikki oman alueen suunnistajat tulevat kilpailuun, tapahtuman on oltava niin hyvä. 
 
Jukolan viesti on tapahtumana ykkönen, vakiintunut ja tunnettu. Kakkossarjassa ovat rastiviikot FIN5 ja Kainuu. Näiden järjestelyissä on vaihtelua vuodesta toiseen, mm. koska alkaa ja koska päättyy.  
Ruotsissa Tiomila järjestetään Jukolaan verrattuna miten sattuu. 
 
Jukolan viestin markkinointi 
 
Erkki Knuuttila vastaa Jämi-Jukolan 2004 markkinoinnista. Jukola on erittäin tunnettu ja siksi parhaita suunnistussponsoroinnin kohteita. Se on pysynyt tuotteena samanlaisena. 
 
Tämän vuoden Jukolan järjestäminen maksaa noin 600 000 €. Tuottoja on budjetoitu 260 000 € (osanottomaksut, ravintola, tuotemyynti, majoitus ja pysäköinti). Eri yhteistyökumppaneilta kerättäväksi jää siten 340 000 €. 
 
Pääyhteistyökumppaneita oli tammikuussa 6-7 kpl, mm. moottorisahafirma, paikallinen lihanjalostaja, paikalliset energiayhtiöt (sähköä tapahtumaan), tietokoneyhtiö (70 PC:tä tapahtumaan) ja puolustusvoimat (palveluja). Muita merkittäviä kumppaneita ovat sanomalehti, painolaitos ja kylpylähotelli. Jukolan ulkopuolisesta rahoituksesta oli koossa 64 % ja ”tavoite saavutetaan toukokuun loppuun mennessä”. 
 
Jukolan viestillä ja suunnistuksella on Erkin mukaan hyvä imago. Yritysasiakkaille räätälöidään monipuolisia Jukola-paketteja. Videotaulu on tullut jäädäkseen Jukolaan. Urheilukanavan kanssa on sopimus Jukolan viestin lähetyksestä suorana yli yön. 
 
Jukolan kokoisen tapahtuman markkinoinnin tulisi olla ammattimaista ja päätoimista, silti sitä tehdään osaksi harrastepohjalta. Suunnistusliitolta Erkki toivoi lisää panostusta ulkoiseen viestintään. 
 
Suunnistuksen televisiointi 
 
Urheilukanavan ohjelmistosuunnittelupäällikkö Matti Viitanen kertoi suunnistuksen televisioinnista. Jukolan viesti 2003 televisioitiin Sulkavalta ensimmäistä kertaa läpi yön lähetyksenä. Ohjelmalla oli 5000 keskikatselijaa läpi yön. Matti arvioi, että tehtiin ”tyydyttävä suoritus, tyydyttävä etukäteissuunnitelman toteutus”. 
 
Jukola on vertaansa vailla oleva tapahtuma: huippu-, kilpa-, kunto- ja harrasteurheilun ainutlaatuinen liitto. Tapahtumassa yhdistyy alansa huippuosaamista ja vahvaa talkootyötä. Jukolassa korostuvat vuosikymmenten jatkuvuus ja paikallinen väri, se tarjoaa näyttäviä ja vauhdikkaita suorituksia. Matti haluaa välittää Jukolasta TV:n katsojalle tunteita (jännitys, onnistuminen, epäonnistuminen, ilo, suru, riemu, itku, nauru), tarinoita (jokaisella omansa, voittokamppailu on vain yksi tarina; huippusuunnistaja, kuntoilija, huoltaja, valmentaja, järjestäjä jne.) sekä persoonia (suunnistuksessa ja varsinkin Jukolassa on valtava määrä mielenkiintoisia ihmisiä). 
 
Suunnistuksen televisioinnissa keskeisiä ovat käsikirjoittaja ja ohjaaja. On ymmärrettävä laji ja tapahtuma. Yhteistyötä tehdään etukäteen ratamestarin kanssa. Kuvaa on saatava riittävästi metsästä ja oikeita ihmisiä on haastateltava oikeaan aikaan. Tulospalvelua ja karttapaloja on hyödynnettävä. Tärkeitä ovat myös lähetyksen selostajat ja kommentaattorit. Näiden on osattava yksinkertaistaa tapahtumaa tarpeeksi, oivallettava ratkaisukohtia etukäteen ja analysoitava kilpailua ”vauhdissa”.  
 
Jiposta Park World Touriin 
 
Freelancer-toimittaja Anders Vestergård kertoi Mustasaaresta (IF Femman) maailmalle lähteneistä suunnistustapahtumista. 
 
1980-luvun puolivälissä Vaasan seudulla alettiin järjestää isoja, jopa 600 osanottajan iltarasteja, joihin houkuteltiin myös paikallisia julkkiksia suunnistamaan. Tavoitteeksi asetettiin saada laji ja urheilijat näkyviin, imago nousuun ja tukea seuran toiminnalle. 
 
Tuotteeksi kehitettiin Jippo-suunnistus: 30 rastia, tunti aikaa, yhteislähtö, markka per löydetty rasti. Taustalla oli yleisurheilun Kunniakierros-idea. Tapahtuma tuotiin ihmisten keskuuteen, metsästä kaupunkiin, kaikki jäsenet sekä lähipiiri ja firmat mukaan, suunnistus kuitenkin pääosassa. Ryhdyttiin hankkimaan ulkopuolisia huippuja mukaan, skarpattiin kuulutuksessa, lisättiin viihdettä hupiviestillä, näyttelyillä ja tansseilla. Saatiin TV paikalle: paikallinen yhtiö ja Sportmagasinet. Rastijahdista siirryttiin väliaikalähtökisaan (3 km rata) rahapalkinnoilla. Oltiin ensimmäinen suunnistuskisa Veikkauksen voittajavedossa (1995). Teknisiä uutuuksia otettiin käyttöön, kuten sähköinen leimaus ja tulokset nettiin. Tiedotusta, intoa ja hehkutusta ylläpidettiin järjestäjille, osanottajille, tukijoille ja yleisölle. 
 
Kymmenen vuoden pohjatyöllä konseptia lähdettiin viemään maailmalle (Park World Tour) kansainvälisenä yhteistyönä. Ideana oli ottaa koko suunnistajaverkosto käyttöön ja lisäksi toimittajat, tukijat ja järjestäjät; uusissa maissa mm. yliopistot, suurlähetystöt, viranomaiset ja järjestöt. Tavoitteena oli kehittää PWT:stä ”suunnistusmaailman tunnetuin brändi”. Pääsponsoriksi saatiin Ericsson. PWT kilpailuja on järjestetty 55 kaikkiaan 15 maassa. 
 
Andersin viestejä olivat: Innostus on tärkeätä, samoin tiedotus. Omasta seurasta löytyy osaavia tekijöitä. 

Päivitetty: 28.4.2004
- © Rastivarsat ry -


Tilaa tästä
Tuet Rastivarsoja