Työt muuttaa tekijät perässä

- HEIKKI JOKINEN

Siinä syy, miksi poika Pohjanmaalta siirtyi Päijät-Hämeeseen. Esittelyssä Heikki Juhani Jokinen, syntynyt vuonna 1968 Kauhajoella, josta muuttanut vaahtosammuttajan kokoisena Kokkolaan ja nyt 27 vuotta edellisestä muutosta Lahteen.

Suunnistusurallani on ikää tasan 20 vuotta. Syy moiseen harrastukseen johtunee isästä, joka omalla esimerkillään yritti patistaa lenkkitossuja talvella maantielle ja keväisin suunnistussaappaita metsään heti kun pälvipaikkoja tuli esiin. Joku lajissa jaksaa viehättää, koska nytkin on pimeää, vettä sataa, lämmintä 2 astetta ja kuitenkin lenkkivaatteet ovat pesuhuoneessa kuivumassa.

Kauhajoen Karhu ja Kossu

Reittiviivasta se alkoi 1977, jatkuen 1992 saakka Kauhajoen Karhun edustusasussa. Kuluneina vuosina asuin Kokkolassa, mutta edustin opettajaseuraani. Noista vuosista parhaana muistona jäi mieleen SM-viestin plaketti 1992. Tuohon vuoteen loppui ainakin toistaiseksi Karhun tarina yleisessä sarjassa valtakunnan tasolla. Omat kasvatit vaihtoivat oman asuinpaikkansa seuroihin jatkamaan harrastustaan.

Kokkolan Suunnistajien pojat olivat tulleet minulle tutuiksi vuosien saatossa ja siellä vierähti muutama vuosi. Heidän kanssaan ehkä paras menestys oli Tiomila syksyllä 1993, jolloin pohjoisen poikien ei tarvinnut siirtyä suoraan hangilta Ruotsin pimeisiin metsiin. Ankkurimme saapui maaliin parinkymmenen parhaan joukossa.

Rastivarsoihin rationalisoitu

Valtakunnallinen työnantajani rationalisoi omia toimintojaan ja siihen liittyen ei perus- vaan Asekoulu lopetettiin Kokkolassa ja toiminta siirrettiin osittain jo kesäkuussa Lahteen. Poikamiehen muuttoa Lahteen oli avustamassa tyttö Satakunnasta, jossa hän toistaiseksi opettaa oppilaitaan.

Täällä Etelä-Suomessa kaikki on suurta: ruuhkat, risukot, mäet jne. Mäkiä täällä on saman verran kuin Pohjanmaalla tasaista, mutta vastaavasti tasaista yhtä paljon kuin Pohjanmaalla mäkiä. Toivottavasti mäet vaikuttavat ensi kesän fysiikkaan positiivisesti ja metsässä on helppo juosta lipulta lipulle.

[logo] Älkää herättäkö nukkuvaa suunnistajaa...

Toivon osaltani voivani vaikuttaa Rastivarsojen näkymiseen valtakunnan medioissa. Henkilökohtaisesti SM-finaalien kynnys on ollut liian korkea, mutta toivottavasti kynnys madaltuu tai askel nousee ylemmäs. Sotilaiden suunnistuskisoissa pyrkimys on päästä Top-10:neen, joka vielä toistaiseksi on ollut tavoittamaton.


Copyright © 1996 Rastivarsat ry, Orimattila
Takaisin Rastivälin 4/1996 sisällysluetteloon tai