Saksofoni soi - sujuuko suunnistus?
Rastivälin vieraana kaupunginjohtaja Martti
Heinonen
- JOUNI TOURUNEN
Orimattilan kaupunginjohtaja Martti Heinonen tuottaa
puhelimessa soittajalle kaksi "pettymystä". Työstä
johtuviin vähiin vapaailtoihin vedoten hän kieltäytyy
haastattelusta metsässä, kuntorastien yhteydessä. Hän myös
varmistaa, onko Rastivarsat Orimattilalainen seura, nimi kun on
toistaiseksi jäänyt vieraaksi. On siis hyvä aika
molemminpuoliseen tutustumiseen. Rastivälin haastatteluun
järjestyikin aika kaupunginjohtajan virkahuoneessa toukokuun
lopulla.
Vireä ja monipuolinen Orimattila
Kahden vuoden aikana Orimattilasta on muodostunut uudelle
johtajalle aktiivisen kaupungin kuva. Orimattila sijaitsee
liikenteellisesti hyvässä paikassa ja
lääninuudistusten myötä Orimattila muuttui entisestä
"raja-alueesta" selkeämmin osaksi Päijät-Hämettä.
Yhteistyötä Lahden suuntaan onkin virinnyt entistä enemmän.
Lääninuudistus aiheutti myös käytännön muutoksia:
Orimattila on niitä harvoja kuntia, joiden kaikki
valtionhallinnon yhteistyökumppanit vaihtuivat (Uudeltamaalta
Hämeeseen).
Orimattilan vahvuuksina kaupunginjohtaja Heinonen pitää hyvää
sijaintia ja hyviä tieyhteyksiä Etelä-Suomessa, vireää
yritystoimintaa ja muuta aktiivisuutta.
Orimattilassa tapahtuu, kaupunki on tunnettu positiivisessa
mielessä ja on mukana monenlaisessa kehittämistoiminnassa.
Esimerkkeinä Heinonen mainitsee
viestintäpainotteisen Erkko-lukion syntymisen, keskustan
kehittämissuunnitelman sekä vilkkaan kulttuuritapahtumien
tarjonnan.
Orimattilan yritysrakenne on myös monipuolinen. Orimattila ei
ole ns. yhden piipun kylä vaan monella eri alalla menee hyvin.
Vaikka Orimattilan maisemaa leimaavat
laajat peltoalueet, vain 16 % työpaikoista syntyy nykyisin
maanviljelyksestä. Kaupallisia palveluja löytyy
väestömäärään nähden hyvin ja kaupunki pyrkii turvaamaan
sen, että Orimattila säilyisi jatkossakin lähialueen kaupan
keskuksena mm. Lahden Launeen vetovoimaa vastaan.

Lähiajan haasteet
Orimattilan 14.000 asukkaasta 9.000 asuu
taajamassa tai sen välittömässä läheisyydessä, loput
"kylillä". Lähiajan suurimpana haasteena
kaupunginjohtaja Heinonen
näkeekin kylien kehittämisen. Peruslähtokohtana on: on saatava
uusia tontteja ja niille uusia asukkaita, sekä yrityksiä että
yksityisiä asujia. Ilman uusia asukkaita kylät kuolevat.
Hyvänä esimerkkinä Heinonen mainitsee Pasinan-Pennalan alueen,
jolla on "loistava sijainti" ja "kaikki
mahdollisuudet" Lahden naapurissa: voi käydä työssä
kaupungissa mutta asua maaseutumiljöössä.
Orimattilassa on 15 kylää ja 10 kyläkoulua. Valitettava
tosiasia kaupunginjohtajan mielestä on, ettei kaikkia kyliä
voida yhtäläisesti kehittää eikä kaikkia kyläkouluja
ylläpitää. On keskityttävä isompiin kyläkeskuksiin, niin
vaikeita ja kipeitä kuin valinnat ovatkin. Valtuusto on
kuitenkin vastikään hyväksynyt neljän kyläkoulun
lakkauttamisen. Koulut ovat jääneet asutuksen siirtyessä
sivuun, tiloiltaan puutteellisiksi ja huonokuntoisiksi tai
oppilasmäärältään liian pieniksi.
Imagoa, nuorisotyötä ja sosiaalipolitiikkaa
Kaupunginjohtaja Heinonen ei itse ole koskaan aktiivisesti
toiminut missään urheilujärjestössä tai -seurassa. Hän
kuitenkin myöntää urheilun suuren merkityksen kunnan imagoon.
Menestyvä joukkue tai yksilöurheilija tekee pienenkin kunnan
tunnetuksi. Moni kunta mielletäänkin esim. pesäpallo- tai
jalkapallopaikkakuntana. Ja kuka tuntisi Myrskylän ilman Lasse
Vireniä?
Hyvä maine ja tunnettavuus ovat jokaiselle kunnalle tärkeitä
mm. markkinoinnin ja yritysten saannin kannalta. Orimattilan
ykköslajiksi menestyksensä puolesta
kaupunginjohtaja arvelee ampumaurheilua. Suunnistusta hän
epäilee luonteeltaan sellaiseksi, että sen on vaikea tavoittaa
suurta yleisöä.
Toinen puoli asiaa on se, että Orimattilassakin urheiluseurat
tekevät laajaa ja merkittävää nuorisotyötä.
Kaupunginjohtajalle on jäänyt sellainen vaikutelma, ettei
toiminnan aktiivisuus tältä osin ole pudonnut. Nuorisotyön
ohella Heinonen haluaisi korostaa myös kuntourheilun
merkitystä. Keski-ikäisten liikkeelle saaminen on
paitsi kansanterveystyötä myös mitä parhainta
sosiaalipolitiikkaa!
Kunnan rooli urheilussa
Jos talkoo- ja vapaaehtoistyö loppuisi, ei sitä voitaisi
korvata "kunnan työnä". Päin vastoin
vapaaehtoistyöhön on jouduttu turvautumaan yhä enemmän, esim.
vanhustyössä. Kaupunki voi tukea seuroja taloudellisten
tosiasioiden mukaan, vain sen verran kuin rahaa pussissa on.
Kunnan tulee toki seurata tilannetta
yleisemmällä tasolla.
Kaupunginjohtaja Heinonen kertoo, että Orimattilassakin on
jonkin verran mietitty, miten urheilua voisi entistäkin enemmän
tukea ja "nostaa". Henkilökohtaisesti hän
on pohtinut usein sitä, miten ja miksi joku laji nousee
pinnalle? Lajien rikkaus, se että voi harrastaa monia eri
lajeja, on tärkeää, mutta se voi myös rajata ja hajoittaa
voimavaroja niin ettei mikään laji pääse "läpi".
Seurojen ja eri lajien toiminnassa näkyy usein myös melkoista
aaltoliikettä: vuorottaista nousua ja laskua.
Kaupunginjohtaja arvelee monen seuran pienen ydinporukan helposti
väsyvän. Olennainen kysymys onkin, miten toiminnan jatkuvuus
seuroissa voitaisiin paremmin
turvata?
Kulttuuri ja urheilu samaan pöytään
Suuret liikuntatapahtumat paikkakunnalla ovat elinkeino- ja
matkailutoimen kannalta tietenkin tärkeitä. Kaikkia tapahtumia,
jotka tuovat "markkoja kylään" kannattaa tukea. On
vain vaikeaa enää keksiä "uusia" yleisöä vetäviä
massatapahtumia. Vai pitäisikö paremminkin kehittää
pienempiä, paikallisia, omia erityispiirteitä sisältäviä
tapahtumia Kuivannon kympin tapaan?
Kaupunginjohtajan mielestä kulttuuria ja urheilua ei missään
tapauksessa pitäisi asettaa vastakkain, toistensa
kilpailijoiksi. Sen sijaan hän usuttaa kulttuuri- ja
urheilu-järjestöjen edustajia useammin saman neuvottelupöydän
ääreen.
Yhteistyöstä hän uskoisi olevan hyötyä molemmille
sektoreille. Esim. isompien kilpailujen yhteydessä voitaisiin
yhdessä markkinoida myös monipuolisia
taidenäyttelyjä, kotieläinpuistoa ja muita mahdollisia
tapahtumia.
Rehellinen keskisuomalainen musiikkimies
Martti Heinonen siirtyi Padasjoen kunnanjohtajan tehtävistä
Orimattilaa johtamaan kesällä 1996. Padasjokea ennen
työkokemusta kertyi mm. Helsingin yliopistollisen
keskussairaalan tutkimus- ja suunnitteluosastolta sekä
Järvenpään kaupungin suunnittelupäällikön tehtävistä.
Kotoisin Heinonen on Keski-Suomesta, Suolahdesta.
Vaikka isä harrasti aikanaan suunnistusta, laji on jäänyt
pojalle varsin vieraaksi. Kaupunginjohtaja Heinosen oma
pääharrastus on musiikki. Hän on soittanut
aikaisemmin mm. 10 vuotta Keski-Uudenmaan Big Bandissa ja musisoi
nykyisin pääasiassa vapaamuotoisesti ystävien kesken. Vaikka
hänet on nähty
saksofoneineen myös country-festareilla, ei omaa konserttia
toistaiseksi ole suunnitteilla.
Kaupunginjohtajan työssä jää vapaa-aikaa suhteellisen
vähän. Sen Heinonen haluaa keskittää perheen pariin.
Viisikymppiselle liikunta ja ulkoilu suomalaisessa
metsässä on tärkeää ja mieluista. Liikuntaan
"pakottaa" myös isännän koira kolmesti päivässä,
säällä kuin säällä.