Saksofoni soi - sujuuko suunnistus?

Rastivälin vieraana kaupunginjohtaja Martti Heinonen

- JOUNI TOURUNEN


Orimattilan kaupunginjohtaja Martti Heinonen tuottaa puhelimessa soittajalle kaksi "pettymystä". Työstä johtuviin vähiin vapaailtoihin vedoten hän kieltäytyy haastattelusta metsässä, kuntorastien yhteydessä. Hän myös varmistaa, onko Rastivarsat Orimattilalainen seura, nimi kun on toistaiseksi jäänyt vieraaksi. On siis hyvä aika molemminpuoliseen tutustumiseen. Rastivälin haastatteluun järjestyikin aika kaupunginjohtajan virkahuoneessa toukokuun lopulla.


Vireä ja monipuolinen Orimattila

Kahden vuoden aikana Orimattilasta on muodostunut uudelle johtajalle aktiivisen kaupungin kuva. Orimattila sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa ja
lääninuudistusten myötä Orimattila muuttui entisestä "raja-alueesta" selkeämmin osaksi Päijät-Hämettä. Yhteistyötä Lahden suuntaan onkin virinnyt entistä enemmän.
Lääninuudistus aiheutti myös käytännön muutoksia: Orimattila on niitä harvoja kuntia, joiden kaikki valtionhallinnon yhteistyökumppanit vaihtuivat (Uudeltamaalta
Hämeeseen).

Orimattilan vahvuuksina kaupunginjohtaja Heinonen pitää hyvää sijaintia ja hyviä tieyhteyksiä Etelä-Suomessa, vireää yritystoimintaa ja muuta aktiivisuutta.
Orimattilassa tapahtuu, kaupunki on tunnettu positiivisessa mielessä ja on mukana monenlaisessa kehittämistoiminnassa. Esimerkkeinä Heinonen mainitsee
viestintäpainotteisen Erkko-lukion syntymisen, keskustan kehittämissuunnitelman sekä vilkkaan kulttuuritapahtumien tarjonnan.

Orimattilan yritysrakenne on myös monipuolinen. Orimattila ei ole ns. yhden piipun kylä vaan monella eri alalla menee hyvin. Vaikka Orimattilan maisemaa leimaavat
laajat peltoalueet, vain 16 % työpaikoista syntyy nykyisin maanviljelyksestä. Kaupallisia palveluja löytyy väestömäärään nähden hyvin ja kaupunki pyrkii turvaamaan sen, että Orimattila säilyisi jatkossakin lähialueen kaupan keskuksena mm. Lahden Launeen vetovoimaa vastaan.


Lähiajan haasteet

Orimattilan 14.000 asukkaasta 9.000 asuu taajamassa tai sen välittömässä läheisyydessä, loput "kylillä". Lähiajan suurimpana haasteena kaupunginjohtaja Heinonen
näkeekin kylien kehittämisen. Peruslähtokohtana on: on saatava uusia tontteja ja niille uusia asukkaita, sekä yrityksiä että yksityisiä asujia. Ilman uusia asukkaita kylät kuolevat. Hyvänä esimerkkinä Heinonen mainitsee Pasinan-Pennalan alueen, jolla on "loistava sijainti" ja "kaikki mahdollisuudet" Lahden naapurissa: voi käydä työssä kaupungissa mutta asua maaseutumiljöössä.

Orimattilassa on 15 kylää ja 10 kyläkoulua. Valitettava tosiasia kaupunginjohtajan mielestä on, ettei kaikkia kyliä voida yhtäläisesti kehittää eikä kaikkia kyläkouluja ylläpitää. On keskityttävä isompiin kyläkeskuksiin, niin vaikeita ja kipeitä kuin valinnat ovatkin. Valtuusto on kuitenkin vastikään hyväksynyt neljän kyläkoulun
lakkauttamisen. Koulut ovat jääneet asutuksen siirtyessä sivuun, tiloiltaan puutteellisiksi ja huonokuntoisiksi tai oppilasmäärältään liian pieniksi.


Imagoa, nuorisotyötä ja sosiaalipolitiikkaa

Kaupunginjohtaja Heinonen ei itse ole koskaan aktiivisesti toiminut missään urheilujärjestössä tai -seurassa. Hän kuitenkin myöntää urheilun suuren merkityksen kunnan imagoon. Menestyvä joukkue tai yksilöurheilija tekee pienenkin kunnan tunnetuksi. Moni kunta mielletäänkin esim. pesäpallo- tai jalkapallopaikkakuntana. Ja kuka tuntisi Myrskylän ilman Lasse Vireniä?

Hyvä maine ja tunnettavuus ovat jokaiselle kunnalle tärkeitä mm. markkinoinnin ja yritysten saannin kannalta. Orimattilan ykköslajiksi menestyksensä puolesta
kaupunginjohtaja arvelee ampumaurheilua. Suunnistusta hän epäilee luonteeltaan sellaiseksi, että sen on vaikea tavoittaa suurta yleisöä.

Toinen puoli asiaa on se, että Orimattilassakin urheiluseurat tekevät laajaa ja merkittävää nuorisotyötä. Kaupunginjohtajalle on jäänyt sellainen vaikutelma, ettei
toiminnan aktiivisuus tältä osin ole pudonnut. Nuorisotyön ohella Heinonen haluaisi korostaa myös kuntourheilun merkitystä. Keski-ikäisten liikkeelle saaminen on
paitsi kansanterveystyötä myös mitä parhainta sosiaalipolitiikkaa!


Kunnan rooli urheilussa

Jos talkoo- ja vapaaehtoistyö loppuisi, ei sitä voitaisi korvata "kunnan työnä". Päin vastoin vapaaehtoistyöhön on jouduttu turvautumaan yhä enemmän, esim.
vanhustyössä. Kaupunki voi tukea seuroja taloudellisten tosiasioiden mukaan, vain sen verran kuin rahaa pussissa on. Kunnan tulee toki seurata tilannetta
yleisemmällä tasolla.

Kaupunginjohtaja Heinonen kertoo, että Orimattilassakin on jonkin verran mietitty, miten urheilua voisi entistäkin enemmän tukea ja "nostaa". Henkilökohtaisesti hän
on pohtinut usein sitä, miten ja miksi joku laji nousee pinnalle? Lajien rikkaus, se että voi harrastaa monia eri lajeja, on tärkeää, mutta se voi myös rajata ja hajoittaa
voimavaroja niin ettei mikään laji pääse "läpi". Seurojen ja eri lajien toiminnassa näkyy usein myös melkoista aaltoliikettä: vuorottaista nousua ja laskua.
Kaupunginjohtaja arvelee monen seuran pienen ydinporukan helposti väsyvän. Olennainen kysymys onkin, miten toiminnan jatkuvuus seuroissa voitaisiin paremmin
turvata?


Kulttuuri ja urheilu samaan pöytään

Suuret liikuntatapahtumat paikkakunnalla ovat elinkeino- ja matkailutoimen kannalta tietenkin tärkeitä. Kaikkia tapahtumia, jotka tuovat "markkoja kylään" kannattaa tukea. On vain vaikeaa enää keksiä "uusia" yleisöä vetäviä massatapahtumia. Vai pitäisikö paremminkin kehittää pienempiä, paikallisia, omia erityispiirteitä sisältäviä tapahtumia Kuivannon kympin tapaan?

Kaupunginjohtajan mielestä kulttuuria ja urheilua ei missään tapauksessa pitäisi asettaa vastakkain, toistensa kilpailijoiksi. Sen sijaan hän usuttaa kulttuuri- ja
urheilu-järjestöjen edustajia useammin saman neuvottelupöydän ääreen.

Yhteistyöstä hän uskoisi olevan hyötyä molemmille sektoreille. Esim. isompien kilpailujen yhteydessä voitaisiin yhdessä markkinoida myös monipuolisia
taidenäyttelyjä, kotieläinpuistoa ja muita mahdollisia tapahtumia.


Rehellinen keskisuomalainen musiikkimies

Martti Heinonen siirtyi Padasjoen kunnanjohtajan tehtävistä Orimattilaa johtamaan kesällä 1996. Padasjokea ennen työkokemusta kertyi mm. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tutkimus- ja suunnitteluosastolta sekä Järvenpään kaupungin suunnittelupäällikön tehtävistä. Kotoisin Heinonen on Keski-Suomesta, Suolahdesta.

Vaikka isä harrasti aikanaan suunnistusta, laji on jäänyt pojalle varsin vieraaksi. Kaupunginjohtaja Heinosen oma pääharrastus on musiikki. Hän on soittanut
aikaisemmin mm. 10 vuotta Keski-Uudenmaan Big Bandissa ja musisoi nykyisin pääasiassa vapaamuotoisesti ystävien kesken. Vaikka hänet on nähty
saksofoneineen myös country-festareilla, ei omaa konserttia toistaiseksi ole suunnitteilla.

Kaupunginjohtajan työssä jää vapaa-aikaa suhteellisen vähän. Sen Heinonen haluaa keskittää perheen pariin. Viisikymppiselle liikunta ja ulkoilu suomalaisessa
metsässä on tärkeää ja mieluista. Liikuntaan "pakottaa" myös isännän koira kolmesti päivässä, säällä kuin säällä.




Copyright © 1998 Rastivarsat ry, Orimattila
Takaisin Rastivälin 3/98 sisällysluetteloon tai
Rastivarsojen kotisivulle