Rastivarsa noussut kansalliseen kärkeen
Jari Lehtosen tavoite huipulla

-ESA ORAVA


Muutama vuosi sitten erään keväisen ja kolean suunnistuskilpailun alkua odotellessa ulkona vihmoi vettä ja autossa istui Rastivarsojen pääsarjan miessuunnistajia. Mietittiin kutsumanimiä seuran suunnistajille, joita siihen saakka oli kutsuttu pelkällä etunimellä. Vuorossa oli Jari Lehtonen. Ehdotusta, jonka mukaan nuorta lupausta alettaisiin kutsua "metsien maailmanmestarin", itsensä Jarl "Jalle" Gripenbergin mukaan Jalleksi, ei sen enempää tarvinnut miettiä. Se oli siinä.

Tuon jälkeen kehitys jumitti paikallaan vielä muutaman vuoden, kunnes tänä vuonna on alkanut tapahtua. Saavutuksina kuluneelta kaudelta on tähän mennessä kertynyt kovien kansallisten kisojen voittojen lisäksi FIN-5 suunnistusviikon viides sija ja huippujen omassa Suunto Cupissa saavutetut osakilpailusijoitukset 7., 11. ja 13.

- Nyt taso on noussut edellisvuosista, sillä rutiinisuorituksella pystyn nyt samanlaisiin suorituksiin, joihin aikaisemmin tarvitsin todella hyvän onnistumisen, toteaa Jalle itsekin.

Toki aiemmilta vuosiltakin on palkintokaappiin jotain jäänyt. Nuorten sarjan (20-vuotiaat) Suomenmestaruuden (-91) jatkoksi on miesten sarjasta tullut mm. Kainuun Rastiviikon 3. sija (-93) ja SM-pikamatkan 9. sija (-96). Katsastuksista on tasaisesti napsahdellut sijoituksia parinkymmenen kahta puolta, pikamatkoilta yleensä hieman normaalimatkaa paremmin.


Satsaus koventunut

Pelkällä odottelulla ei kehitystä ole kuitenkaan tapahtunut. Harjoittelurytmitys on vuoden 1998 alusta ollut kaksi viikkoa treenausta ja yksi viikko töitä. Työviikon Lahden teknillisestä oppilaitoksesta valmistunut puuteknikko painaa keittiökalusteita valmistamassa perheyrityksessä Mikkelissä. Harjoitteluviikot hän viettää Hollolan Salpakankaalla "urheilijan paratiisissa" mahtavien juoksu- ja hiihto-olosuhteiden välittömässä läheisyydessä.
- Työnantajan kanssa on sovittu, että tämä järjestely saa jatkua niin kauan, kuin satsausta urheiluun löytyy. Toisaalta taas esimerkiksi syyspuolella, kun harjoittelussa on siirtymäkausi, voin hyvin tehdä töitä vaikka enemmänkin, selventää Jalle panostustaan.

Jallea voisi kuvailla siis "puoliammattilaiseksi" tai paremminkin 2/3 ammattilaiseksi, jos ammattilaisuustermiä ylipäätään voisi metsälajissa käyttää. Palkintorahoilla, silloin kun niihin pääsee käsiksi, ei suunnistuksessa liiemmin juhlita.

Minkä takia satsari sitten "tyytyy" Rastivarsoihin vaikka paikkoja viestijoukkueisiin löytyisi kovemmistakin seuroista, eikä kysyjistäkään ole ollut pulaa?
- Viesteissä menestyminen vaatii keskittymistä siihen puoleen. Olen kuitenkin asettanut henkilökohtaiset tavoitteet viestitavoitteiden edelle ja todella kovassa porukassa sellainen ei kävisi päinsä.

Toisaalta seurankin eteen on hauska tehdä töitä.
- Rastivarsoissakin ollaan saatu sopivasti menestystä, jotta mielenkiinto viesteihin on vielä säilynyt. Esimerkkinä parhaista hetkistä on viimevuoden Tiomila, jossa johdettiinkin viestiä yhdessä vaihdossa ja keikuttiin kärjessä yli viestin puolenvälin. Niitä kisoja on hienoa muistella, hehkuttaa Jalle.


Suunnistustekniikka kohdallaan

Nuorten sarjoista asti menestystä niittäneenä ei taitopuolella voi kovin suuria puutteita olla, joten varsinainen suunnistajan taitoharjoittelu on nyttemmin saanut jäädä kevään leirien varaan. Lisäksi ahkera kilpaileminen auttaa sujuvuuden löytymisessä - silloin kun sen tarpeessa on.
- En ole viimeaikoina enää keskittynyt varsinaisen taidon kehittämiseen. Ennemminkin ongelmia on keskittymisen puolella, koska melkein joka kisassa tahtoo tulla se kohtalokas 2-3 minuutin pummi.

- Täysosumajuoksuja ei ole paljoa kohdalle sattunut ja niiden tekeminen on tavoitteena. Mieluiten vaikkapa tulevan syksyn SM-kisoissa. Tavoitteena on molemmissa SM-starteissa (normaalimatka 23.8 ja pikamatka 29.8) kiilata päästä kymmenen parhaan joukkoon. (Tätä juttua kirjoitettaessa ensimmäisiin SM-kisoihin on aikaa kaksi viikkoa.)


Tavoitteet huipulla

Ensikaudeksi suunnitelmat ovat selvät. Maailmancup-vuoden jälkeisenä arvokisavuonna juostaan jälleen sekä Pohjoismaiden mestaruuskilpailut, että maailmanmestaruuskilpailut.

- PM-kisoihin pääsy on tavoitteenani. Tavoite on täysin realistinen ja vaatii vain onnistuneen harjoituskauden lisäksi puhdasta juoksua katsastuksissa.

PM-joukkueen koko on 10 urheilijaa, joten mikään mahdottomuus ei olisi Orimattilalaisvärien näkyminen ensivuoden edustustehtävissä. Myös huomattavasti kovempi tavoite, eli MM-joukkueeseen pääsy, kangastelee mielessä. Hyvää esimerkkiä antoivat viime vuonna MM-kisojen ensikertalaiset ja MM-ryhmän ulkopuolelta joukkueeseen kammenneet Jarmo Puttonen ja hopeakvartetissa viestiä kiidättänyt Juha Peltola. PM-kilpailut juostaan kesäkuun alussa Norjassa ja MM-kilpailut elokuun alussa Skotlannissa.

Pitemmän ajan tavoitteena, harjoittelua ohjaavana uratavoitteena on korkein mahdollinen - suunnistuksen maailmanmestaruus.

- Kun tavoite on ehdottomalla huipulla ei mikään harjoitus voi tuntua liian kovalta, valaisee erityisesti maksimikestävyysharjoituksista parhaat tuntemukset ammentava Lehtonen.

Harjoitustahti on nykyisin n. 10 tuntia viikossa eli n. 500 tuntia vuodessa.
- Harjoittelumääristä en ole ottanut stressiä, eikä ole tarkoitus ottaa jatkossakaan. Tärkeintä on tehdä hyvin se minkä tekee.
- Vahvin puoleni on se, että heikkoa kohtaa ei ole. Kehittyminen vaatii siis tasaisesti harjoittelun kaikkien osa-alueiden koventamista.
- No ehkä alamäkijuoksussa olisi vähän parannettavaa, mutta ei se ratkaiseva ero kärkeen siinä synny, toteaa Jalle, samalla kun katseet ja suunnitelmat on jo suunnattu ensitalven juoksuleirille etelään ja suunnistusleirille Tšekkiin.

--

Esimerkkiviikko talven peruskuntokaudella viikolta 8.

Maanantai:
ap: Hiihto, perinteinen 1:45/PK

Tiistai:
ap: Hiihto, perinteinen 1:05 palauttavaa vauhtia
ip: Verryttelyjuoksu 0:25 + kuntopiiri 0:50 + verryttely J 0:20

Keskiviikko:
ap: Hiihto, vapaa 2:35/PK

Torstai:
ap: Hiihto, vapaa 1:40/PKII
i: Hiihto, vapaa 1:30, palauttavaa vauhtia

Perjantai:
ap: Hiihto, perinteinen 1:25, kevyesti

Lauantai:
ap: Hiihto, vapaa 0:20 verryttely + 0:30 VKII + 0:20 verryttely

Sunnuntai:
ap: Hiihto, vapaa 2:30

YHTEENSÄ: 15:20

Viikolla oli erinomaiset hiihtokelit ja sen vuoksi harjoittelu oli pääosin hiihtoa. Normaalisti harjoitusviikkoon sisältyy vähintään kaksi juoksuharjoitusta, joista toinen on pitkäkestoinen n. 2 tuntia.

--

Esimerkkiviikko kesän peruskuntokaudelta viikolta 27.

Maanantai:
ap: Tasavauhtista juoksua 1:10/PK

Tiistai:
ap: Tasavauhtista juoksua 1:00/PK
ip: Soutua soutulaitteella 0:15 + voimaharjoitus 0:45 jaloille ja keskivartalolle + soutua 0:15

Keskiviikko:
ap: Maksimikestävyysvedot 3 X 3 min/pal 2 min, verryttelyt 0:40
ip: Verryttelyjuoksu 0:25

Torstai:
ap: Tasavauhtista juoksua 2:00 kevyesti

Perjantai:
ap: Verryttelyjuoksua 0:30

Lauantai:
ap: Kilpailu, Kalevan rastiviesti 0:50 + verryttelyt 0:35
i: Verryttelyjuoksua 0:30

Sunnuntai:
ap: Tasavauhtista juoksua 0:50 kevyesti

YHTEENSÄ: 9:55

Viikko oli kesän peruskuntokauden harjoitusviikko. Harjoitusmääriä hillitsi lauantain viestiliigaviesti ja seuraavan viikon maanantaina Kajaanissa juostu Maailmancupin katsastuskilpailu.