-EERO VIIROLA
(Rastivarsat ry:n puheenjohtaja 1978-1987)
"Lauantaina joulukuun 2. päivänä 1978
perustettiin Orimattilaan suunnistusseura, joka seuraavana
päivänä sai nimekseen Rastivarsat. Perustamistilaisuuteen
osallistuivat Eero Viirola, Paavo Lahtinen sekä Timo ja Jorma
Hämäläinen. Joulukuun 3. päivänä 1978 pidetyssä julkisessa
kokouksessa seuraan liittyi 25 henkilöjäsentä. Tällöin
voitiin todeta, että uuteen seuraan olivat liittyneet lähes
kaikki Orimattilan Jymyssä suunnistusta harrastaneet. Samalla
todettiin, että seuran perustaminen ei ollut epäluottamuslause
entistä seuraa kohtaan, vaan tavoitteena oli ja on toiminnan
tehostaminen ja laajentaminen lähikuntiin."
(Pöytäkirja 3.12.78)
Urheiluseurojen kehityksessä 1970-luvulla monista urheilun
yleisseuroista alkoi erottautua eri lajien erikoisseuroja.
Orimattilassakin suunnistajat irrottautuivat pitäjäseura
Orimattilan Jymystä omaksi erikoisseurakseen. Tulin valituksi
seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi - tai paremminkin
"suunnistustyöntekijäksi". Tehtävä oli
ymmärrettävä hyvin monipuoliseksi seuran silloisen
jäsenmäärän huomioiden.
Kaikki silloiset Jymyn suunnistajat liittyivät uuteen seuraan,
jonka nimeksi valittiin monista ehdotuksista Rastivarsat.
Pöytäkirja 3.12.1978 kertoo asiasta seuraavaa:
"Kokouksen lopussa valittiin seuralle virallinen nimi.
Äänestyksessä voitti Heikki Larion ehdotus Rastivarsat, joka
tuli myös seuran nimeksi. Äänestyksessä olivat mukana
seuraavat ehdokkaat: Rastivarsat (33 ääntä), Ori-Rasti (17),
Rasti-Kolmio (14), Oma-Rasti (7), Rastimatit (4), Rastikat (3),
Miilu-Rasti (2), Oravapojat (2), Mikot (1), Orimattilan Rasti
(1)."
Suunnistuskartta perustana
Orimattilassa on useita hyviä edellytyksiä suunnistuksen
harrastamiseen. Tärkeintä on, että monipuolisia ja
suunnistukseen sopivia maastoja löytyy runsaasti. Orimattila
sijaitsee myös sopivan keskeisesti Etelä-Suomessa, joten
järjestettäviin kilpailuihin löytyy riittävästi
osallistujia.
Myös Orimattilan Jymyn pitkä ja aktiivinen suunnistusharrastus
antoi hyvän pohjan uudelle seuralle.
1970-luvun alusta alkoi koko Suomessa kilpailukarttojen kehitys-
ja parannustyö. Rastivarsat aloitti osaltaan suunnistuksen
erikoiskarttojen tekemisen 1981, jolloin valmistui Salusjärven
ensimmäinen kartta Jorma Hämäläisen taitavan kartoitustyön
tuloksena. Samana kesänä tällä kartalla järjestetyissä
seuran ensimmäisissä kansallisissa kilpailuissa juoksi 430
suunnistajaa. Myös hiihtosuunnistuksessa järjestettiin
kansallisia ja piiritason kilpailuja.
Heti uuden seuran alkuvuosina pyrittiin kehittämään
kilpailujen järjestämistaitoa ja menetelmiä ajan tasoa
vaativiksi. Jo tässä vaiheessa aloitettiin tukeutuminen
tietokoneisiin kisajärjestelyissä. Nykyisinhän seuran
käytössä on reaaliaikainen ajanottojärjestelmä, jossa
jokaisen suunnistajan loppuaika ja sen hetkinen sijoitus
sarjassaan on nähtävissä heti maalilinjan ylityksen jälkeen.
Neljän Lahden alueen seuran suururakka oli FIN5-rastiviikon
järjestäminen 1985. Viitenä päivänä peräkkäin Lahden
alueen metsissä suunnisti 3.000 metsäurheilijaa. Rastivarsat
oli keskeisesti mukana kisaviikon järjestelyissä: mm.
keskuskanslia, majoitus- ja ravintolatoiminnat sekä
juhlallisuudet järjestettiin Orimattilassa. Neljästä
järjestäjäseurasta oli mukana viikkoa toteuttamassa 550
toimitsijaa.
Seura tarvitsee tukea
Merkittävä osa seuran taloudessa olikin kilpailujen
järjestämistuloilla sekä myös erilaisilla talkoilla.
Yritystoiminnan, varsinkin Virke Oy:n, tuki monissa eri muodoissa
oli merkittävää. Silloinen Orimattilan kunnan
urheilulautakunta, puheenjohtajaan useita vuosia mm. Esko Eskola,
tuki seuran perustoimintaa eli kartoitusta määrärahojensa
puitteissa kartoitusapurahoilla sekä muuten vuotuisilla
urheiluseura-avustuksilla. Nämä tukitoimet olivat kaikki
aloittavalle seuralle tuikitärkeitä.
Suunnistusharrastuksen levittämisestä paikkakunnalla ansaitsee
erityiskiitoksen Virke Oy:n henkilökunta, jonka toimesta
vuodesta 1973 lähtien järjestetyt viikkorastit keräsivät
parhaimmillaan yli 50 suunnistajaa kerralla, jopa 30 kertaa
kesässä. Yhteistoiminnassa seuran kanssa järjestetyt rastit
olivat kaikille avoimet. Virkerastit toimivat yli 10 vuotta. Ne
antoivat vankan alun ja perinteen paikkakunnan
iltarastitoiminnalle, jota Rastivarsat on edelleen jatkanut
Kuntorastien (tänä vuonna Rasvanpolttorastien) nimellä. Juuri
Virkerastien tapaiset iltarastit ovat olleet koko Suomeakin
ajatellen merkittäviä suunnistustaidon ja -harrastuksen
kehittäjiä.
Junioreista veteraaneihin
Junioritoiminta on seuralle tärkeääkin tärkeämpää. Nuorten
toiminnan vetämiseen ja kehittämiseen löytyi jäsenistön
keskuudesta kiitettävää aktiivisuutta. Pikkuoraville pyrittiin
tarjoamaan mahdollisuuksia hankkia suunnistuselämyksiä.
Junioreista onkin kehittynyt tärkeitä jäseniä ja kelpo
suunnistajia seuran toimintaan.
Seuran aktiivisuunnistajien joukko on vuosien myötä kasvanut
nykypäivän mittoihinsa, junioreista veteraaneihin. Rastivarsat
onkin nyt yksi Lahden suunnistusalueen merkittävimmistä
suunnistusseuroista. Myös monia hyviä kilpailusaavutuksia on
tullut, mm. SM-mitaleja sekä henkilökohtaisissa että
viestikilpailuissa.
Rastivarsat-suunnistusseuran täyttäessä tänä vuonna 20
vuotta on seuran alkutaipaleen jakaneelle mieluisaa todeta
tapahtunut kehitys ja menestys, onnitella seuraa kahden
vuosikymmenen täyttymisestä sekä toivottaa hyvää menestystä
tuleville vuosille.
Tässä yhteydessä esitän myös parhaat kiitokseni seuran
toiminnassa silloin alkuvuosina mukana olleille
suunnistussiskoille ja -veljille, kuten myös maanomistajille,
kaikelle talkooväelle ja yhteistyökumppaneille. Oli
miellyttävää toimia iloisessa ja reippaassa joukossa.
Alttiutenne toimia ja auttaa seuraa eri tehtävissä oli
mieleenpainuvaa.