Veljekset Mehtä-Jukolassa

- Esa Orava

Tässä hieman legendaa siitä mitä varsat Mehtä-Jukolan yössä saivat aikaiseksi. Suurimman huomion on luonnollisesti katsontakannasta johtuen saanut ykkösjoukkue, kakkosellekin sentään heltisi hiukan palstamillejä.

1. osuus 12,7-13,1 km

Itse tuulettelin jo torstai-iltana kun Manne soitti ja kertoi, että osuusjärjestyksiä on muutettu ja alkuperäisen ankkuriosuuden sijaan pääsen aloittamaan. Olihan tuo aloitus juuri se mitä olin toivonut itselleni jo jonkin aikaa, ja nyt se sitten olisi edessä. Ja edelleen mikä parasta, suurin osa osuudesta juostaisiin vielä valoisassa.

Itse suoritus oli suunnistuksen juhlaa. Tiesin mitä teen ja uskoin myös itseeni. Ensimmäinen vajaa kilometri tasaisella kankaalla niin kovaa kuin jaloista vain lähti, jonka jälkeen ehti vielä aloittaa itsenäisen työskentelyn. Fysiikka ei ollut vahvimmillaan, ja siitä tuli suoritukseen pientä epävarmuutta parissa paikasssa, mentiinhän koko matka lähes maksimivauhtia. Lopussa olisi ehkä hyvänä päivänä voinut kiilata kärkikolmikkoon - nyt siihen ei vain löytynyt riittävästi jerkkua.

Jussi naputti kakkosjoukkueen aloituksen mallikkaasti avaten sijalla 62. Hyvä Jussi! Ei muuta kuin tasaisesti lisää harjoittelua, kestävyyttä ja etenkin kovuutta - ei se ole mistään muusta kiinni.

Parhaana härmäläisenä metsästä hiihtää Essun Jaakko Länsiluoto toisena, kun Fredrikstad SK:n kakkosjoukkueen aloittaja pääsi puolen minuutin karkumatkalle. Delta on kymppikärjessä peräti kahden joukkueen voimin.

2. osuus 13,2-13,6 km

Kun ei suju niin silloin se ei onnistu. Tuukka käpistelee metsässä koko rahan edestä eikä miestä kuulu radiorastille vaikka kuinka odotetaan. Ilmeet menevät teltoilla vakavaviksi, eikä juuri naurattanut ketään kun mies juoksee vaihtoon yli 23 minuuttia kärjen perässä. Kaikkein vähiten Tuukkaa itseään. Mitä metsässä sitten todellisuudessa tapahtui - sen tietää vain Tuukka itse. Kisapaikalla asiasta ei paljoa keskusteltu kun Tuukka ei asiasta mitään suurempaa selontekoa tehnyt. Mitäpä siinä muutkaan sitten enempää kyselemään. Suunnistus näytti taas kerran tänäkeväänä varsoille kurjemman puolensa - täältä ei meidän materiaalilla enää hiidenkivelle nousta.

Kakkonen jatkaa tasaista menoa Hyypän Ollin viedessä parhaan RaVa-joukkueen viestiä toisessa vaihdossa sijalla 146.

3. osuus 10,4-10,8 km

Osuudelle lähtiessä kakkonen suihkii 12,20 ykköstä edellä. Hannu parantelee sijoja ja ottaa siinä sivussa kakkostakin reilulla minuutilla kiinni. Hannu ei intoudu mininkään ihmevenymisiin, vaan tekee sen minkä osuudellaan, myös lähtöasetelmat ja -odotukset huomioiden, kohtuudella voi tehdä. Osuuden nopeimpaan, Deltan Miika Hernelahteen eroa kertyy yhdeksän minuuttia ja ero kärkeen kasvaa reilut seitsemän minuuttia. Jorkka pitää kakkosen asemissaan.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on ex. Lahdenpiiriläisen Terho Lahtisen "comaback" hiljaisen kevään jälkeen: kolmannen osuuden kymmenenneksi kovin osuusaika Essun kakkosessa.

4. osuus 8,7-9,1 km

Neljännellä "pätkällä" päästäänkin jo sitten aivan erilaiseen maastoon ja vauhtiin. Nopeimpien juoksijoiden kilometrivauhdit huitelevat pitkällä viiden minuutin paremmalla puolella.

Ykkösessä luotetaan kokemuksen voimaan ja osuudelle ampuu joukkueen nestori Tepi. Sijaluku kaunistuu jälleen kahdensadan paremmalle puolelle. Kakkosessa Manne suoriutuu osuudestaan reilun minuutin hitaammalla ajalla ja sijat petraantuvat hiljalleen ollen nyt jo 114.

Huomionarvoisen suorituksen juoksee ensimmäistä Jukolaansa suunnistava Lauri Suomela, joka pitää ainakin kilometrivauhdin perusteella vanhempia joukkuetovereitaan pilkkanaan parantamalla kolmosjoukkueen asemia 595.->535.

Suomalaisista kovinta kiirettä nelososuudella pitävät maanmittausteekkarit Janne Virtanen, AngA, (2.) ja Mikko Lepo, HS, (3.). Pari sekuntia Lepoa hitaammalla ajalla on tulevan voittajajoukkueen Lassi Virtanen (4.).

5. osuus 8,7-9,1 km

Osuuden nopeimmalla Nouskin Venäläistykillä Michail Mamleevilla kilometrivauhti on lähes neljän ja puolenminuutin luokkaa! Huh huh!

Rastivarsoillakin alkaa viesti liikkua niikuin sen pitääkin liikkua. Harri painaa kangasta ihan kiitettävällä tempolla, kuten osuussijoituskin (37.) kertoo. Matkalla meinasi kuulemma tulla aika pitkäksi kun suunnistustehtävät olivat turhan helppoja, niinpä niinÉ

Kakkosen hyvä meno kohti kaksinumeroisia sijalukuja kangistuu ja Nybergin Henry joutuu antautumaan parikymmentä pykälää. Tässä vaihdossa kakkonen oli suoranmitan edellä vielä ykköstä.

6. osuus 12,1-12,2 km

Vimeinkin kuudennella (!!!) osuudella saatiin seuran sisäinen nokkimisjärjestys kohdalleen kun Jalle jatkaa viestinvientiä Harrin tahdissa, osuussijoitus 37. Jalle nostaa joukkueen jälleen sadan parhaan joukkoon, mutta kärke menee jossain valovuosia edellä. Ero johtavaan joukkueeseen on liki neljäkymmentä minuuttia.

S-P:n pikavisiitti Jukolan kisapaikalle ei parhaalla mahdollisella tavalla onistunut vaan joukkue joutuu edelleen taipumaan ja vaipuu 24 pykälää alemmaksi.

Osuudella hallitsevat suomalaiset. Kymmenen kärjessä -listalle paasevät ainoastaan Nydalenin Björnar Valstad (4.) ja IKHP:n Andreas Rangert (5.). Suomalaisnimiä kärkipäässä ovat Jukka Miettinen (HS), Tölkkö, Jouni Kahelin,, Mähönen, Pallaspuro, Nymalm, Torrkulla ja Jan Donner.

7. osuus 15,8-15,9 km

Sergei tekee ensiesiintymisensä RaVan väreissä, mutta ei innostu suuremmin tykittelemään. Ehkä "hienoinen" kulttuurishokki on osasyynä, koska mies tuli vasta perjantaina Suomeen ja näki seuran muut suunnistajat ensimmäistä kertaa Jukolabussissa. No, alku aina hankalaa.

Geza jatkaa kakkosessa linjaa, joka on jo muutaman osuuden ajan jatkunut ja sinetöi kakkoselle sijoitukseksi maalissa 189., mikä sinänsä ei kakkoselle ole kovin huono. Mahdollisuuksia toki parempiin sijoihin (roimasti parempiinkin) olisi ollut, mutta ei tälläketraa onnistunut.

- - - - - - - - - - -

Varsajoukkueen loppusijoitus ei varmasti tyydyttänyt ketään. Parhaamme kuitenkin teimme - tällä kertaa JOUKKUEEN suoritus ei korkeammalle kuitenkaan riittänyt. Koko viestisuunnistuksen jujuhan piileekin siinä, että ollaan hyvässä kunnossa ja vältetään virheet. Sitä emme pystyneet joukkueena tekemään. Muutama onnistunut suoritus ei tosiaankaan paikkaa edes yhtä epäonnistumista.Jos asiaa ajatellaan laajemmin niin tässähän on toisaalta koko urheilun viehätys: Ei voida tuudittautua hyvin menneen suorituksen jälkeen itsetyytyväisyyteen vaan se hyvä suoritus on tehtävä joka kerran aina uudestaan ja uudestaan ja uudestaanÉ

Kuten Reitin Joppe on kerran osuvasti sanonut:
- "Ei se pojat niin helppoa ole. Jos kaikki harjoittelevat urheilijat kehittyisivät samassa suhteessa harjoittelumäärien kanssa, niin kohtahan huipulla olisi kauhea tungos"